Tiedotteet

Maukas mustikka on kypsää koko Suomessa

  

Mustikka on nyt kypsää poimittavaksi myös Pohjois-Suomessa. Tänä kesänä parhaat mustikkasadot saadaan Lapissa ja Länsi-Suomessa ja heikoin sato saadaan helteistä ja kuivuudesta kärsineestä Itä-Suomesta. Länsi- ja Pohjois-Suomessa tänä kesänä kasvanut mustikka on hyvälaatuista ja osa marjoista on kasvanut suurikokoisiksi. Kuivimmilla kasvupaikoilla mustikka on kärsinyt helteistä ja marjat jäivät kooltaan pieniksi.

Mustikkasaaliin toivossa kannattaa suunnata kulkunsa kosteille metsäalueille, esimerkiksi rantametsiin tai mäkien ja vaarojen pohjoisrinteille. Mustikka kasvaa koko Suomessa ja se on toiseksi satoisin luonnonmarja heti puolukan jälkeen. Vuosittainen sato arvioidaan noin 150-250 milj. kiloksi ja tästä määrästä poimitaan kauppaan noin 2-3 milj. kiloa. Mustikka tarvitsee talvehtiessa suojakseen kunnollisen lumipeitteen. Siten ilmaston lämpeneminen ja vähälumisuus voi vaikeuttaa mustikan menestymistä nykyisillä tavanomaisilla kasvualueilla.

Mustikka on ravitsemuksellisesti arvokas marja. Se sisältää hieman C- ja E-vitamiineja sekä kuitua. Hivenaineista se on puolukan tavoin hyvä mangaanin lähde. Pääasiassa tummansinisen marjan valtti ovat sen sisältämät terveysvaikutteiset polyfenoliyhdisteet, joista valtaosa on mustikan luonnollisia väriaineita, antosyaaneja. Antosyaaneja esiintyy luonnostaan punaisissa, sinisissä ja violeteissa hedelmissä ja marjoissa. Metsämustikka sisältää lähes nelinkertaisia määriä antosyaaneja verrattuna viljeltyyn mustikkaan. Antosyaanit imeytyvät hyvin ruuansulatuksesta verenkiertoon. Ne toimivat elimistössä estäen hapetusreaktioita ja vaikuttavat erilaisiin solunsisäisiin aineenvaihduntareitteihin. Niillä arvioidaan monien eri tutkimusten mukaan olevan mm. tulehduksia, mikrobien kasvua ja syöpäkasvainten kehitystä estäviä, hermostoa suojaavia ja silmien hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. 

Satoaikana mustikat maistuvat tuoreeltaan sinällään tai marjamaitona. Itse poimitut mustikat antavat jogurtille väriä ja makua ilman lisä- ja makeutusaineita. Smoothiet ja pirtelöt ovat vaivaton tapa valmistaa marjoja sisältäviä, ravitsevia välipaloja. Nopean ja kevyen pika-aterian saa myös raejuustosta ja rouhituista pähkinöistä mustikoilla ryyditettynä. Mustikkakeitto maistuu marjaisana jälkiruokana. Marjat kannattaa kuitenkin aina lisätä keittoon viimeiseksi ravintoaineiden tuhoutumisen välttämiseksi. Mustikat keventävät leivonnaisten energiapitoisuutta ja muuntavat kahvileipiä terveellisimmiksi. Kukapa ei nauttisi kahvin tai teen kera perinteistä ja herkullisesta mustikkapiirakasta ja mustikkakukosta.

Kevyt pannacotta mustikkakastikkeella (4:lle)

4 dl kevytmaitoa

1 vaniljatanko

¾ dl sokeria

3 liivatelehteä

1,5 dl maustamatonta jogurttia

mustikkakastike:

4 dl mustikoita

3 rkl hunajaa  tai sokeria

2-3 rkl sitruunamehua

Kaada maito kattilaan ja kaavi joukkoon vaniljatangon siemenet. Lisää kattilaan myös vaniljatanko. Lisää mukaan sokeri ja kuumanna hitaasti. Liota liivatelehtiä vähän aikaa, jolloin ne pehmenevät. Ota kattila pois liedestä kun maito alkaa kiehua. Poista vaniljatanko kattilasta. Purista liivatelehdistä pois vesi ja liuota liivate kuumaan maitoon. Sekoita ja anna jäähtyä. Lisää jogurtti jäähtyneeseen maitoon. Kaada seos pikkuvuokiin ja laita jääkaappiin jäähtymään.

Mustikkakastike: Laita mustikat, sokeri ja sitruunamehu kasariin. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä muutama minuutti kunnes marja pehmenevät. Siirrä kastike kulhoon ja jäähdytä.

Irrota pannacotat vuoista kastamalla lämpimään veteen hetkeksi ja kumoa ne lautaselle. Lusikoi mustikkakastiketta pannacotan ympärille lautaselle. Tarjoa heti.

 

Takaisin