Tutkimukset

Pakurikääpä – perinnerohdoksesta lääkekäyttöön

Szychowski KA, Skóra B, Pomianek T, Gmiński J. Inonotus obliquus - from folk medicine to clinical use. J Tradit Complement Med. 2020;11(4):293-302.

Pakurikääpää on käytetty kansanlääkinnässä vuosisatojen, jopa vuosituhansien ajan. Sitä on käytetty muun muassa tuberkuloosin ja tulehdusten parantamiseen, ruoansulatuskanavan vahvistamiseen sekä maksan ja sydämen sairauksien hoitoon. Myös syövän ehkäisyssä ja hoidossa pakuri on ollut käytössä.

Pakurilla on parannettu veren rasva-arvoja ja sydämen toimintaa ja torjuttu bakteereja. Sen antioksidanttivaikutukset voivat olla avuksi torjuttaessa sydän- ja verisuonisairauksia, syöpää, diabetesta ja hermoston rappeumasairauksia. Pakuriuutteen on todettu estävän hepatiitti C- ja HI-virusten lisääntymistä.

Laajasta ja pitkäaikaisesta suosiostaan huolimatta pakurin terveyttä tukevia ja sairauksia parantavia ominaisuuksia selvittäviä tieteellisiä tutkimuksia ei ole tehty riittävästi. Tutkimusta tarvitaan vahvistamaan kansanlääkinnässä todetut vaikutukset sekä selvittämään mekanismit mahdollisten vaikutusten takana.

Solu- ja eläinmalleissa pakurista valmistetuilla uutteilla on todettu viruksia, loisia, tulehdusta ja syöpää estäviä, antioksidanttisia, diabetesta ja uupumusta torjuvia, immuunivastetta sääteleviä sekä hermostoa suojelevia vaikutuksia. Vaikutuksia tutkimusmalleineen on koottu oheiseen taulukkoon.

Pakurissa on lukuisia bioaktiivisia yhdisteitä, mm. antioksidantteja, triterpenoideja, ergosterolia, seskviterpeenejä, bentsoehapon johdannaisia ja melaniineja. Merkittävä bioaktiivisten yhdisteiden ryhmä fenolien lisäksi ovat polysakkaridit, jotka toimivat muun muassa antioksidantteina. Ne voivat myös tasapainottaa suoliston mikrobistoa.

Pakurin yhdisteet voivat toimia toisiaan tukevasti tai toisiaan vastaan ja eri tavoin erilaisissa soluissa. On esimerkiksi havaittu pakuriuutteen vähentävän vapaita happiradikaaleja terveessä solussa, mutta lisäävän niitä syöpäsolussa. Lisätutkimus sekä mekanismien taustasta että luonnollisen uutteen, jossa kaikki osaset ovat tallella, vaikutuksista on tarpeen.

Tämän katsausartikkelin kirjoittajat toteavat pakurin täyttävän funktionaalisen elintarvikkeen määritelmän. Pakurilla on mahdollisesti tavallista ravintoa voimakkaampia hyötyvaikutuksia terveydelle. Tulevaisuudessa pakuriuutteita voi mahdollisesti käyttää syöpähoidoissa, kunhan tutkimustuloksia saadaan enemmän. Erityisesti eläin- ja kliinisiä tutkimuksia tarvitaan.

Englanninkielinen tutkimus on luettavissa sivulla: https://doi.org/10.1016/j.jtcme.2020.08.003