Mustikka parantaa kävelykuntoa ja rasva-arvoja sydäninfarktin jälkeen
Arevström L, Bergh C, Landberg R, Wu H, Rodriguez-Mateos A, Waldenborg M, Magnuson A, Blanc S, Fröbert O. Freeze-dried bilberry (Vaccinium myrtillus) dietary supplement improves walking distance and lipids after myocardial infarction: an open-label randomized clinical trial. Nutrition Research 2019; 62: 13-22.
Tutkimuksessa oli mukana 60 sydäninfarktin kokenutta henkilöä, joista 50 oli mukana tutkimuksen loppuun saakka. Koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään. Molemmille ryhmille annettiin tavanomainen lääkehoito infarktin jälkeen. Tämän lisäksi toinen ryhmä nautti mustikkajauhetta kolmesti päivässä. Päiväannos mustikkajauhetta oli 40 grammaa, mikä vastasi 480 grammaa tuoretta mustikkaa.
Tutkimus kesti kahdeksan viikkoa. Tutkijat halusivat selvittää ensisijaisesti mustikan vaikutusta tulehdustilaan, jota mitattiin C-reaktiivisen proteiinin pitoisuudesta, sekä kuuden minuutin kävelytestin tulokseen. Muita seurattavia asioita olivat lipiditasot, oksidatiivinen stressi, sydämen toiminta, verenpaine sekä elämänlaatukyselyn tulokset. Mittaukset tehtiin tutkimuksen alussa ja kahdeksan viikon jälkeen.
C-reaktiivisen proteiinin määrässä ei ilmennyt eroja ryhmien välillä. Kuuden minuutin kävelytestin tulos sen sijaan parani merkitsevästi enemmän mustikkaa saaneella ryhmällä. Kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin pitoisuuksiin ei syntynyt eroja ryhmien välillä, vaikka ne laskivat mustikkaryhmässä tutkimuksen alusta loppuun. LDL-kolesterolin hapettuminen oli mustikkaryhmässä vähäisempää. Hapettunutta LDL-kolesterolia esiintyy verisuonien kovettumissa ja sen on aiemmin todettu vähenevän erään mustikastakin löytyvän antosyaanin avulla. Muissa tutkituissa seikoissa merkitseviä eroja ei tässä tutkimuksessa syntynyt, vaikka mustikasta näyttikin olevan hyötyä.
Tutkijat toteavat, että mustikasta voi olla hyötyä sydäninfarktista toipumisessa. Laajempi sokkoutettu tutkimus auttaisi tulosten varmistamisessa.
Englanninkielinen tutkimus on luettavissa sivulla: https://doi.org/10.1016/j.nutres.2018.11.008
Avainsanat:mustikka antosyaanit sydän- ja verisuonitaudit