Tutkimukset

Kanadan pensasmustikan flavonoidien vaikutus lasten ja nuorten aikuisten mielialaan

Flavonoidipitoinen ruoka on yhdistetty alentuneeseen riskiin sairastua masennukseen. Alentunutta masennusriskiä on selitetty flavonoidien hyödyllisillä vaikutuksilla toiminnanohjaukseen. Toiminnanohjaus sisältää useita kognitiivisia perustoimintoja kuten työmuistin, suunnittelun, ongelmanratkaisun, kognitiivisen joustavuuden, tarkkaavaisuuden ja ajattelun, ja vaikuttaa sitä kautta myös ihmisen käytökseen.

Toiminnanohjaus liitetään aivojen etuotsalohkon kehityksen, joka jatkuu murrosiän läpi aina nuoreen aikuisikään saakka.  Aivojen etuotsalohkon kehityshäiriö, kuten nuoruusiän masennus, voikin johtaa heikentyneeseen toiminnanohjaukseen vielä ihmisen aikuisiällä. Heikentynyt toiminnanohjaus ylläpitää masennusoireita, kuten heikkoa minäkuvaa ja alentunutta mielialaa.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin flavonoidipitoisen kanadanmustikan välitöntä vaikutusta mielialaan. Tutkimus jakautui kahteen ikäryhmään:

1. Nuoret aikuiset, joiden ikä oli 18 – 21 vuotta (21 osallistujaa, joista 19 naista ja 2 miestä). Tutkimuksessa käytetyt flavonoidipitoiset juomat olivat:

  • 30 g pakastekuivattua mustikkaa (sisältää 253 mg antosyaania) + 30 ml appelsiinimehutiivistettä + 220 ml vettä (= mustikkajuoma)
  • pakastekuivattua mustikkaa vastaava määrä C vitamiinia ja sokeria + 30 ml appelsiinimehutiivistettä + 220 ml vettä (= plasebojuoma)

2. Kehitykseltään normaalit lapset, joiden ikä oli 7 – 10 vuotta (52 osallistujaa, joista 29 tyttöä ja 23 poikaa).

  • Tutkimuksessa käytetyt juomat olivat muuten samat kuin nuorten aikuisten ryhmässä, mutta veden määrä oli lapsilla 170 ml.
    Juomia annettiin testiryhmille kolmena päivänä, vähintään kolmen päivän väliajoin. Muu polyfenolipitoinen ruoka pyrittiin minimoimaan ennen mittauksia.

Molempien ikäryhmien mieliala mitattiin ennen ja jälkeen juomien nauttimisen. Mielialan mittaamiseen käytettiin ikäryhmille räätälöityä PANAS-pisteytystä (Positive and Negative Affect Schedule, PANAS-NOW nuorille aikuisille ja PANAS-C lapsille).

PANAS-pisteytyksessä tutkimukseen osallistuvat arvioivat itse mielentilansa viisiportaisella asteikolla. Puolet mielentilaan liittyvistä arvioista kuvaa positiivista mielentilaa, puolet negatiivista. Siten lopullinen pisteytys kuvaa flavonoidien joko positiivista vaikutusta (joka nousee, laskee tai pysyy samana) tai negatiivista vaikutusta (nousee, laskee tai pysyy samana) mielialaan. Positiivinen ja negatiivinen vaikutus kuvaavat mielentilan kahta eri puolta: Matala positiivinen vaikutus liitetään masennukseen, kun taas korkea negatiivinen vaikutus ahdistuneisuuteen.

Tutkimuksessa ilmeni, että positiivinen vaikutus mielialaan nousi molemmissa ikäryhmissä flavonoidipitoisen juoman nauttimisen jälkeen. Negatiivinen vaikutus puolestaan pysyi samana molemmissa ikäryhmissä. Tämä viittaa siihen, että sen sijaan että flavonoidit vaikuttaisivat mielentilaan yleisellä tasolla, niiden käyttö voi erityisesti lieventää masennusoireita.

Aikaisimmissa tutkimuksissa on havaittu, että suomalainen metsämustikka sisältää huomattavasti enemmän antosyaania kuin tässä tutkimuksessa käytetty kanadalainen pensasmustikka.

Khalid, S., Barfoot, K.L., May, G., Lamport, D.J., Reynolds, S.A. & Williams, C.M. Effects of acute blueberry flavonoids on mood in children and young adults. Nutrients.
2017 Feb; 9(2): 158. doi:  10.3390/nu9020158

 

Avainsanat:
anthocyanins  bilberry  blueberry  depression  executive function 


Takaisin