Tutkimukset

Kuusi uutta tutkimusta vadelman terveysvaikutuksista

San Diegossa järjestettiin huhtikuun 2016 alussa tieteellinen konferenssi "Experimental Biology". Konferenssissa esiteltiin kuusi uutta tutkimusta vadelman terveysvaikutuksista. Tutkimuksien vadelma oli amerikkalainen vadelma (Rubus strigosus), joka on hyvin läheistä sukua eurooppalaiselle vadelmalle (Rubus idaeus). Kaikki tutkimukset on julkaistu konferenssitiivistelminä sarjassa "Federation of American Societies for Experimental Biology".

1. Vadelma sydäntä suojaamassa

Tutkimuksen rotat olivat kahdeksan viikon ajan runsasrasvaisella ruokavaliolla, joka lisäksi sisälsi vaihtoehtoisesti joko pakastekuivattua vadelmajauhetta tai lisättyä sokeria. Vadelman sisällyttäminen ruokavalioon näytti pienentävän triglyseridien ja glukoosin paastoarvoja, mutta ei vaikuttanut insuliinin tai LDL-kolesterolin paastoarvoihin tai painon kertymiseen. Sokeria saaneisiin rottiin verrattuna vadelmalla ruokittujen rottien sydämen syke oli alhaisempi, vasemman kammion laajentuminen pienempää ja kammion seinämien paksuuntuminen vähäisempää. Sydämen laajentuma on merkittävä sydänkohtauksen riskitekijä. Tuloksien perusteella vadelmalla näyttäisi olevan sydämen ja aineenvaihdunnan toimintaa edistäviä vaikutuksia.

Lähde: Kirakosyan, A., Seymour, E.M., Kondoleon, N., Wolforth, J. & Bolling, S. (2016): Cardioprotective effects of red raspberries in obesity-prone rats. Federation of American Societies for Experimental Biology, vol. 30 (1).

 

 

2.  Vadelma maksan toimintojen säätelijänä

Hiiret jaettiin kymmenen viikon ajaksi kahdeksaan eri ryhmään, joita ruokittiin erilaisilla ruokavalioilla. Ruokavalioissa yhdistettiin runsasrasvaiseen ruokavalioon erilaisia vadelmatuotteita, kuten vadelmamehua, vadelmajauhetta, vadelmasosetta, ellagihappoa ja vadelmaketonia. Hiirille, jotka olivat saaneet vadelmamehua, vadelmasosetta, ellagihappoa tai ellagiketonia, kertyi vähemmän painoa tutkimusjakson aikana. Lisäksi vadelmatuotteiden sisällyttäminen ruokavalioon paransi hiirten glukoosinsietoa. Vadelmalla näyttäisi myös olevan positiivisia vaikutuksia maksan geeniekspressioon (geenien ilmentymiseen); esimerkiksi vadelmaketoniruokavalio näytti säätelevän yhteensä 30 geeniä jopa niin, että geeniekspressio ilmensi enemmän vähärasvaisella ruokavaliolla olevan hiiren geeniekspressiota kuin runsasrasvaista ruokavaliota. Vaikka useat biologiset mekanismit voivat osallistua maksan säätelyyn, vadelmalla on kiistatta suotuisa vaikutus maksan geeniekspressioon.

Lähde: Shay, N.F., Luo, T., Miranda, O. & Adamson, A. (2016): Intake of whole raspberries and the raspberry phytochemicals, ellagic acid and raspberry ketone reduces adiposity, improves glucose control and changes hepatic gene expression profiles in high-fat fed mice. Federation of American Societies for Experimental Biology, vol. 30 (1).

 

3. Vadelma painonvartijana

Hiiriä pidettiin 12 viikon ajan neljällä eri ruokavaliolla: kontrolliruokavaliolla ja runsasrasvaisella ruokavaliolla joko ilman vadelmia tai vadelmien kanssa. Runsasrasvainen ruokavalio aiheutti nopeaa painonnousua, mutta vadelmien sisällyttäminen ruokavalioon hillitsi painon kertymistä. Myös veren glukoosipitoisuus kasvoi runsasrasvaisella ruokavaliolla, mutta vadelmia sisältävässä ruokavaliossa veren glukoosipitoisuus ei kasvanut yhtä suureksi. Vadelmien sisällyttäminen ruokavalioon paransi glukoosinsietoa ja insuliiniherkkyyttä, vähensi maksakudoksen rasvapisaroita sekä alensi triglyseriditasoja. Tuloksien perusteella vadelman syöminen saattaa helpottaa painon säätelyä ja edistää glukoosin ja rasvojen tasapainoa.

Lähde: Zhu, M., Kang, Y., García, M.P.G., Liang, X., Xue, Y., Pan, H. & Du, M. (2016): Dietary raspberries ameliorate metabolic syndromes in diet-induced obese mice. Federation of American Societies for Experimental Biology, vol. 30 (1).

 

4. Vadelma diabeteksen liitännäissairauksien torjunnassa

Diabetesta sairastavat hiiret jaettiin kahteen ryhmään kahdeksan viikon ajaksi. Kontrolliryhmä sai tavanomaista ravintoa, ja toinen ryhmä sai tavallisen ravinnon lisäksi pakastekuivattua vadelmaa. Tuloksien perusteella plasminogeenin aktivaattorin inhibittori-1-taso (PAI-1) oli matalampi vadelmia saaneille hiirillä. Kohonnut PAI-1-arvo on merkittävä veritulpan ja valtimonkovettumataudin riskitekijä. Tulokset osoittivat vadelmien yhteyden diabetekseen liittyvien komplikaatioiden ja sydänsairauksien hoitoon.

Lähde: Noratto, G., Chew, B. & Mencia, A. (2016): Effects of raspberry dietary supplementation on risk biomarkers of diabetes related complications and hearth disease in diabetic mice. Federation of American Societies for Experimental Biology, vol. 30 (1).

 

 

5. Vadelma rasvamaksaa ehkäisemässä

Antosyaanien lisäksi toinen polyfenoliryhmä, jota marjoissa on suuria määriä, on ellagitanniinit (ellagihappo). Niitä on Rubus- ja Fragaria-sukujen marjoissa eli vadelmassa, lakassa, mesimarjassa ja mansikassa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ellagihapon kykyä sitoutua PPARa-reseptoriproteiiniin, joka säätelee maksan rasva-aineenvaihduntaa. Tuloksien perusteella ellagihapolla on kyky sitoutua ihmisen PPARa-reseptoriproteiiniin, ja siten se voi edistää rasvahappojen hajottamista aktivoimalla PPARa-reseptoriproteiinia. Tulevat tutkimukset osoittavat, voiko ilmiötä hyödyntää esimerkiksi alkoholin käytöstä riippumattoman rasvamaksan (engl. Non-alcoholic fatty liver disease, NAFLD) ehkäisyssä.

Lähde: Sasaki, G., Luo, T. & Shay, N.F. (2016): Ellagic acid and quercetin are high-affinity ligands of human peroxisome proliferator-activated receptor alpha in an in-vitro competitive bidding assay. Federation of American Societies for Experimental Biology, vol. 30 (1).

 

6. Vadelma luiden vaalijana

Osteoklastit tuhoavat vanhaa luuta samalla, kun osteoblastit muodostavat uutta luuta. Flavonoideilla on tutkimusten mukaan monenlaisia anti-inflammatorisia (tulehdusta vähentäviä) vaikutuksia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin hiiren makrofagisolujen avulla, estävätkö vadelman polyfenolit osteoklastien lisääntymistä ja aktiivisuutta. Tuloksien perusteella vadelman sisältämät polyfenolit kykenivät vähentämään osteoklastien toimintaa, ja siten niillä saattaa olla suotuisia vaikutuksia luuston terveydelle.

Lähde: Thomas, A., South, S., Imrhan, V., Prasad, C., Vijayagopal, P. & Juma, S. (2016): Inhibitory effects of red raspberry polyphenols on osteoclastogenesis in RANKL-stimulated RAW264.7 murine macrophages. Federation of American Societies for Experimental Biology, vol. 30 (1).

Teksti:
Anni Koskela, Arktiset Aromit ry
anni.koskela@arktisetaromit.fi
+358 40 164 6177

 

Takaisin