Tiedotteet

Jokamiehenoikeudet tunnetaan peruskouluissa huonosti

Jokamiehenoikeudet tulisi opettaa peruskouluissa

Arktiset Aromit ry järjesti peruskoulun kuudensille luokille suunnatun Luonnontuotekisan. Sen tavoitteena oli lisätä nuorten kiinnostusta meitä ympäröivään luontoon ja luonnon hyötykasveihin. Kevätlukukaudella alakouluja haastettiin mukaan kampanjaan ja pyydettiin luokanopettajia tilaamaan kisan toteutusta varten Luokasta Luontoon -oppaat ja kisassa oppilaille järjestettävän testin aineistot.

Kisan toteutuksessa opettajat ensin opettivat saamansa aineiston avulla yleisimmät luonnonmarjat, -sienet ja yrtit sekä jokamiehenoikeudet ja sen jälkeen pitivät opitusta testin oppilaille.  Kouluilla oli aikaa järjestää testi lokakuun loppuun mennessä ja lähettää sitten testin tulokset Arktiset Aromit ry:lle.

Jokamiehenoikeuksien huono tuntemus yllätti järjestäjät

Kisaan osallistui 54 koulua 16 eri maakunnasta. Kisan kysymyksissä maksimipistemäärä oli 19. Vastauksensa lähettäneiden koulujen keskiarvot vaihtelivat 11,2:n ja 19 pisteen välillä. Kaikkien osallistuneitten koulujen keskiarvo oli 13,8  pistettä. Peruskouluissa on siten paljon parannettavaa luonnontuotteita ja jokamiehenoikeuksia koskevassa opetuksessa.

Jokunen koulu palautti kaikkien oppilaidensa kysymyslomakkeet.  Myös Arktiset Aromit järjesti testin 68 oppilaalle. Noista oppilaskohtaisista tuloksista käy ilmi, että jokamiehenoikeuksia koskeviin kysymyksiin aniharva vastasi oikein. Oppilaat ja usein myös luokanopettajat pitävät kuusenkerkkien ja koivunlehtien keräämistä jokamiehenoikeuksiin kuuluvana, kun toiminta vaatii  maanomistajan luvan.

Jokamiehenoikeudet pitäisi sisällyttää Suomessa peruskoulujen opetussuunnitelmiin. Jokamiehenoikeudet ovat tärkeä Suomen matkailun vetovoimatekijä ja siksi kaikkien suomalaisten tulisi ne tuntea.  Alaluokilla aihe sopisi ympäristö- ja luonnontiedon opetukseen ja yläluokilla biologian ja kotitalouden opetukseen. Jokamiehenoikeuksia käsittelevässä opetusjaksossa tulisi käydä läpi kasvien keruun, kalastuksen ja luonnossa liikkumisen  lisäksi luonnon puhtaanapitämisen tärkeys. Suomella olisi nuorten siisteyskäyttäytymisessä paljon opittavaa esimerkiksi Aasian maitten nuorten käyttäytymistavoista.

Marjoista mustikka oli nuorten keskuudessa suosituin

Kisassa toteutettuun arvontaan  osallistui 852 oppilasta 16:sta eri maakunnasta. Osallistujia oli eniten  Uudeltamaalta (98 kpl) ja vähiten Lapista (8 kpl). Arvontalipukkeessa kysyttiin, mistä marjasta nuori pitää eniten.  Luonnonmarjoista ylivoimainen suosikki oli mustikka (506 kpl), toiseksi suosituin  vadelma ja kolmantena ahomansikka. Lakka ja puolukka jakoivat seuraavat sijat. Muita mainittuja luonnonmarjoja olivat mm. karpalo, tyrni, variksenmarja ja juolukka.

Vastaajista 584 kertoi ainakin joskus syöneensä sieniruokaa.  252 ei ollut syönyt mitään sieniruokaa ja heistä 151 kertoi syyksi, että ei pidä sienistä. Sienikastikkeita ja -keittoja mainitsi moni maistelleensa ja yksi kertoi herkutelleensa myös mustatorvi sipseillä.  Vanhempien sienten käyttötottumukset heijastuivat suoraan nuorten sienten käyttöön.

Vastaajista 475 kertoi maistaneensa ainakin joskus jotain luonnonyrttiä.  255 vastannutta ei ollut maistanut mitään luonnonyrttejä lainkaan. Nokkonen oli suosituin villiyrtti. Nokkosletut muistettiin parhaiten yrttejä sisältävänä ruokalajina. Luonnonyrttejä oli maisteltu myös keitoissa, salaateissa ja yrttijuomissa. Ketunleipä ja kuusenkerkkä olivat nokkosen jälkeen seuraavaksi maistelluimpia luonnonyrttejä.

Arktiset Aromit ry:n toteuttama kampanja oli osa Hyvinvointia Luonnosta -hanketta, jota rahoittaa Maaseutuvirasto.

Lisätietoja: Simo Moisio, Arktiset Aromit ry, puh. 040-5801186

Takaisin