Tutkimukset

Männyn yhdisteistä apua syövän ehkäisyyn

Turun yliopiston tiedote

Männyn yhdisteistä apua syövän ehkäisyyn ja hoitoon

Männyn biokemikaalit saattavat tulevaisuudessa olla syöpien hoito- ja torjuntakeino sekä vähentää lihavuuden haittoja. Lauri Polarin Turun yliopistolle tekemässä väitöstutkimuksessa osoitettiin havupuista eristettyjen yhdisteiden olevan mahdollisesti hyödynnettävissä yleisten sairauksien, kuten eturauhassyövän torjunnassa.

​- Tulostemme mukaan männyn sisäoksasta eristetyt polyfenolit hidastivat syöpäsolujen kasvua estämällä niiden jakautumista ja herkistämällä niitä solukuolemalle. Männyn sisäoksauute osoittautui eläinkokeissa hyvin siedetyksi ja sen sisältämät polyfenolit, kuten pinosylviinit ja lignaanit, imeytyivät ruuansulatuksessa nopeasti. Päivittäinen annos männyn sisäoksauutetta hidasti myös eturauhassyövän kasvua, Polari sanoo.

- Ravintoon sekoitettu männyn sisäoksauute alensi matala-asteista lihavuuden aiheuttamaa tulehdusta rasvakudoksessa. Samalla väheni myös tulehduksen stimuloima aromataasigeenin ilmeneminen siirtogeenisissä hiirissä. Näillä havainnoilla voi olla vaikutusta lihavuuden haittojen, kuten hormonaalisten syöpien ja miesten testosteronivajeen ehkäisyssä, Polari sanoo.

Polari kertoo, että rakenteeltaan samankaltaisia molekyylejä kuin havupuiden yhdisteet, esiintyy runsaasti myös terveellisenä pidetyssä ruokavaliossa. Esimerkkeinä hän mainitsee polyfenolit marjoissa, rypäleissä, ja pellavan siemenissä, joiden kulutus on yhdistetty käänteisesti muun muassa joidenkin syöpien esiintymiseen sekä lihavuuteen liittyviin haittoihin.

Hemiselluloosa on huonosti hyödynnetty luonnonvara

Väitöstutkimuksessa saadut tulokset paljastavat, että havupuiden hemiselluloosa lisää suoliston hyödyllisten bakteerien, bifidobakteerien ja laktobasillien, kasvua. Nämä probioottiset bakteerit voivat käyttää muuten huonosti sulavaa hemiselluloosaa ravintonaan.

- Tulos avaa ovea jatkotutkimuksille hemiselluloosan hyödyntämisestä ravinnossa, erityisesti terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa, Polari sanoo.

Hemiselluloosa on yleisimpiä biomolekyylejä, mutta havupuiden hemiselluloosalle on toistaiseksi vain vähän käyttösovelluksia. Polarin mukaan puut tuottavat valtavan määrän muitakin yhdisteitä. Selluloosaa lukuun ottamatta suuri osa havupuiden tuottamista yhdisteistä jää hyödyntämättä.

Tutkimuksen tulokset kannustavat erilaisten sovellusten etsimiseen erityisesti lääketutkimuksen ja funktionaalisten elintarvikkeiden aloilla.

- Tuloksemme tukevat sitä, että havupuista ja metsäteollisuuden sivuvirroista eristettävissä olevien yhdisteiden hyödyntäminen terveydellisiin tarkoituksiin voisi olla osa modernia biotaloutta. Näillä biomolekyyleillä saattaa olla vaikutusta useisiin yleisiin sairauksiin, joten tuloksemme voivat johtaa sekä terveyttä edistäviin että taloudellisesti merkittäviin sovelluksiin, Polari sanoo.

Väittelijän yhteystiedot: puh.050 5959147, sähköposti lamipo[at]utu.fi

Linkki tutkimukseen:

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/104374/AnnalesD1173Polari.pdf?sequence=2