Tiedotteet

Kiina on tärkein suomalaisen metsämustikan vientimaa

Arktiset Aromit ry                                                       
Tiedote

Metsämarjoja ja sieniä vietiin pakastettuina ja tuoreina viime vuonna yli 10 miljoonaa kiloa. Viennin arvo oli runsaat 23,7 miljoonaa euroa. Metsämarjojen vientimäärä on säilynyt viime vuodet melko vakiona. Kansainvälisen kysynnän kasvaessa myös kotimaan teollisuus on lisännyt erityisesti marjojen käyttöä tuotteissaan ja siksi raaka-ainetta ei ole riittänyt viennin kasvattamiseen.

Puolukkaa vietiin jäädytettynä noin 4,3 miljoonaa kiloa arvoltaan 9,7 miljoonaa euroa.Viennin kohdemaista Ruotsi on ohittanut perinteisesti ykkössijaa pitäneen Saksan. Ruotsiin jäädytettyä puolukkaa vietiin yli 1,8 miljoonaa kiloa, Saksan viennin jäädessä 1,3 miljoonaan kiloon.  Muita vientimaita olivat mm. Itävalta, Puola ja Belgia. Puolukan vientimaita on parikymmentä. Tuoreena puolukkaa vietiin 0,7 miljoonaa kiloa Ruotsiin, arvoltaan 0,8 miljoonaa euroa.

Jäädytettyä mustikkaa vietiin yli neljä miljoonaa kiloa, 10,7 miljoonan euron arvosta. Tärkein viennin kohdemaa on Kiina. Sinne mustikasta päätyi 2,1 miljoonaa kiloa, arvoltaan 6,2 miljoonaa euroa. Saksaan mustikkaa vietiin 0,9 miljoonaa kiloa 2,2 miljoonan euron arvosta. Myös jäädytetyn mustikan viennissä Ruotsi oli noussut aiemmasta. Sinne mustikkaa vietiin 0,6 miljoonaa kiloa arvoltaan 0,9 miljoonaa euroa. Muita merkittäviä mustikan viennin kohdemaita olivat Japani ja Itävalta. Tuoreena mustikkaa vietiin Ruotsiin runsaat miljoona kiloa 2,2 miljoonan euron arvosta.

Metsäsienistä herkkutattia vietiin tuoreena ja jäädytettynä lähes 299 000 kiloa ja noin 1,5 miljoonan euron arvosta. Määrästä pääosa kohdistui Italiaan. Seuraavina tulivat Bulgaria ja Saksa. Herkkutatin vienti vaihtelee paljon satovuoden mukaan.  Parhaina satovuosina sientä on viety huomattavasti enemmän.

Suomessa marjayritykset ovat pyrkineet tuotteiden jalostusarvon kasvattamiseen. Jossain määrin tässä on onnistuttu ja saatu vientiin uusia tuotteita, kuten marjajauheet, kuivatut marjat, marjasiemenöljyt, kosmetiikkatuotteet, glögit, liköörit jne. Kehitys ei ole ollut riittävän nopeaa ja siksi metsämarjojen vienti jalostamattomana on suuntautunut aiempia vuosia enemmän Ruotsiin. Sieltä osa marjoista päätyy pidemmälle jalostettuina tuotteina kansainvälisille markkinoille.

Ruotsissa valtion kuljetustuet yrityksille ovat Suomea korkeammat. Tämä lienee osasyy suomalaisen raaka-aineen päätymiseen jalostettavaksi sinne. Tuotekehitykseen ja markkinointiin panostetaan Ruotsissa myös enemmän kuin Suomessa, mikä mahdollistaa pidemmälle jalostettujen tuotteiden viennin. Jatkossa suomalaista tukipolitiikkaa on syytä muuttaa alkutuotannon tukemisesta enemmän tuotekehityksen ja markkinoinnin tukemiseen. Esimerkiksi Kiinaan voidaan lisätä kuluttajatuotteiden vientiä ja saada siten lisää jalostusarvoa ja työtä Suomeen.

Marjojen ja sienten viennistä voidaan tarkemmin saada tietoa vain pakastettuina ja tuoreina sellaisenaan viedyistä tuotteista. Myös Suomesta on pidemmälle jalostettujen marjoja sisältävien tuotteiden vienti kasvussa, mutta tuotteiden valmistusaineita ei saada tullitilastoista selville. Metsämarjojen merkitys on myös Suomen maaimagon kannalta tärkeä, koska useat ulkomaiset yritykset tekevät tuotemainoksensa Suomen puhtaassa luonnossa.

Teksti: Simo Moisio, puh. 040-5801186, Arktiset Aromit ry

Takaisin