Tiedotteet

Vitamiineja ja vientituloja suomalaisista luonnontuotteista

Suomalaisten luonnontuotteiden terveellisyys, puhtaus ja maku täyttävät hyvin nykyisten kulutustrendien vaatimukset maailmanlaajuisesti. Vajaasti hyödynnetyt marja- ja sienisatomme antavat hyvät mahdollisuudet vastata kasvavaan kysyntään. Kansainvälisillä markkinoilla menestyminen edellyttää kuitenkin pitkälle jalostettuja tuotteita ja selvää erilaistumista kilpailijoista. Tämä ilmenee PTT:n marja- ja sienialan yrityksissä syksyllä 2013 tekemistä haastatteluista.

Suomalaiset luonnonmarjat sisältävät tutkimusten mukaan runsaasti terveellisiä hivenaineita ja päihittävät kilpailevat viljelylajikkeet selvästi. Esimerkiksi luonnonmustikkamme pitoisuudet ovat viisinkertaiset pohjoisamerikkalaiseen pensasmustikkaan verrattuna. Kasvukauden pitkän päivän voimistamat aromit ovat toinen vahva kilpailuvalttimme. Näiden lisäksi puhdas luontomme takaa puhtaat tuotteet.

Jalostuksen avulla luonnontuotteiden terveysvaikutuksia voidaan hyödyntää läpi vuoden. Suomessa luonnontuotteiden jalostusaste on alhainen ja tuotteet pääosin perinteisiä hilloja, mehuja ja pakasteita. Luonnontuotteiden jatkojalostuksen lisäämistä kotimaassa pidetään toimialalla tärkeänä, sillä kulutustottumukset ovat muuttumassa. Kuluttajat haluavat helppokäyttöisiä ja pitkälle jalostettuja elintarvikkeita. Vientimaissa samoin kuin Suomessakin kuluttajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota myös elintarvikkeiden terveellisyyteen ja puhtauteen. Luottamus elintarvikkeiden alkuperään on noussut keskeiseksi valintatekijäksi ympäri maailmaa. Suomalaisiin luonnontuotteisiin luotetaan. Menestyminen vientimarkkinoilla edellyttää kuitenkin selkeää erilaistumista kilpailijoista.

Tämä asettaa luonnontuotteiden jatkojalostukselle uusia haasteita, mutta avaa myös uusia mahdollisuuksia. Pitkälle jalostettuja tuotteita pidetään yrityksissä menestymisen ehtona kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi jalostuksessa syntyvä lisäarvo hyödyttäisi vientimaiden sijaan Suomen kansantaloutta.

Suomalaisia marjoja viedään vuosittain miljoonia kiloja Aasian ja Euroopan maihin jalostuksen raaka-aineeksi. Siellä marjoista valmistetaan muun muassa marjajauheita ja -uutteita lisäravinteiksi ja luontaistuotteiksi. Esimerkiksi vuonna 2013 mustikkaa vietiin tuoreena ja jäädytettynä noin neljä miljoonaa kiloa, arvoltaan noin 12 miljoonaa euroa. Puolukan vientimäärä ylitti viisi miljoonaa kiloa. Vuosittaiset vaihtelut vientimäärissä ovat satovaihteluiden vuoksi suuria. Esimerkiksi viimeisten viiden vuoden aikana mustikan vientimäärissä on ollut vaihtelua yli 2 miljoonaa kiloa. Sienistä vientiin menee pääasiassa tuoretta herkkutattia ja vienti suuntautuu lähes kokonaan Italiaan. Vuonna 2013 vienti oli yli 50 000 kiloa. Tattien vientimäärissä voi olla useiden tuhansien kilojen eroja vuosittain.

Luonnontuotealan kasvua ja kehittämistä Suomessa vaikeuttavat ennen kaikkea satovaihtelut sekä raaka-aineen saatavuus kotimaisten poimijoiden vähentyessä nopeasti. Yritysten pieni koko ja syrjäinen sijainti ovat myös rajoittavia tekijöitä. Alan kehityksen vauhdittamiseksi yrityksissä toivotaan tuotekehittelyä edistävää tutkimusta, rahoituslähteitä investointeihin sekä markkinointia tukevia toimenpiteitä.

Luonnontuotealan yrityksille suunnattu PTT:n haastattelututkimus on osa EU:n lähialuerahaston (ENPI) rahoittamaa MULTIEFFORT-hanketta, jota koordinoi Metsäntutkimuslaitos.

Julkaisu:
Rämö A-K., Kerkelä, L. ja Horne, P. 2014: Marjojen, sienten ja yrttien kaupallinen hyödyntäminen Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Pellervon taloustutkimus, PTT. Työpapereita 163. 69 s.

Julkaisu on saatavilla PTT:n sivuilla, www.ptt.fi .

Lisätietoja:
metsäekonomisti Anna-Kaisa Rämö
p. (09) 3488 8411, s-posti: etunimi.sukunimi@ptt.fi
Pellervon taloustutkimus PTT, Eerikinkatu 28 A, 00180 Helsinki

tutkimusjohtaja Paula Horne
p. 040-592 6820, s-posti: etunimi.sukunimi@ptt.fi
Pellervon taloustutkimus PTT, Eerikinkatu 28 A, 00180 Helsinki