Tutkimukset

Päivittäinen mustikoiden käyttö laskee verenpainetta ja vähentää valtimojäykkyyttä postmenopausaalisilla naisilla

Tutkimuksen tavoite:

Tavoitteena oli tutkia päivittäin tapahtuvan mustikoiden syönnin vaikutusta verenpaineeseen ja valtimojäykkyyteen postmenopausaalisilla naisilla, joilla on normaali tai lievästi kohonnut verenpaine.

Asetelma:

Satunnaistettu, kaksoissokko, plasebo-kontrolloitu kliininen tutkimus.

Menetelmät:

Tutkimukseen osallistui 48 iältään 45-65-vuotiasta naista, joilla oli normaali tai lievästi kohonnut verenpaine. Yhteensä 40 naista kävi koko tutkimukseen loppuun. Heistä 20 naista nautti 22 g pakkaskuivattua pensasmustikkajauhetta ja toiset 20 naista nautti 22 g mustikanmakuista kontrollijauhetta päivittäin kahdeksan viikon ajan. Noin kupillisesta (2,4 dl) pensasmustikoita saadaan saman verran energiaa ja energiaravintoaineita kuin 22 grammasta mustikkajauhetta. Mustikkajauhetta nautittiin aamulla (11 g) ja illalla (11 g) veteen sekoitettuna. Päivittäisessä mustikkajauheannoksessa oli noin 186 mg fenoleja ja noin 103 mg antosyaaneja. Kontrollijauheessa näitä ei ollut lainkaan.

Systolinen ja diastolinen verenpaine mitattiin levossa olkavarresta automaattisella mittarilla ennen mustikkajauheen käytön aloittamista sekä 4 ja 8 viikon käytön jälkeen. Samoissa aikapisteissä arvioitiin myös valtimojäykkyyttä mittaamalla pulssiaallon etenemisnopeutta kaula- ja reisivaltimon ja vastaavasti olkavarren ja nilkan valtimoiden välillä. Lisäksi otettiin verinäytteet, joista analysoitiin C-reaktiivinen proteiini (= CRP, sydän- ja verisuonitautiriskiin liittyvä tulehdusmerkkiaine), typpioksidi (= verenpaineen säätelyyn osallistuva yhdiste) ja superoksididismutaasi (= entsyymi, joka neutraloi elimistön haitallisia happiyhdisteitä).

Tulokset:

Systolinen ja diastolinen verenpaine laskivat merkitsevästi ryhmässä, joka nautti päivittäin mustikkajauhetta. Kahdeksan viikon käytön jälkeen systolinen verenpaine oli keskimäärin 131 ± 17 mmHg (keskiarvo ± keskihajonta) ja diastolinen verenpaine oli 75 ± 9 mmHg, kun vastaava lähtöarvot ennen mustikkajauheen käytön aloitusta olivat 138 ± 14 mmHg ja 80 ± 7 mmHg. Kontrolliryhmällä systolinen ja diastolinen verenpaine eivät muuttuneet tutkimuksen aikana. Myös valtimojäykkyys väheni mustikkajauhetta käyttäneellä ryhmällä, kun mittarina käytettiin olkavarren ja nilkan valtimoiden välistä pulssiaallon etenemisnopeutta. Kaula- ja reisivaltimoiden välisen pulssiaallon nopeuden ei havaittu muuttuneen kummallakaan ryhmällä. Veren typpioksidipitoisuus lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi ainoastaan naisilla, jotka käyttivät mustikkajauhetta. Veren CRP-pitoisuudessa ei havaittu muutoksia ja superoksididismutaasi-aktiivisuus nousi molemmissa ryhmissä.

Tulosten pohdinta:

Tutkimuksen tulos tukee aiempia tutkimuksia, joissa säännöllisen mustikankäytön on havaittu laskevan verenpainetta. Tässä tutkimuksessa mustikat laskivat 5.1 % systolista verenpainetta ja 6.3 % diastolista verenpainetta. Mustikkajauheen aiheuttama verenpaineen lasku oli kliinisesti merkittävä, vaikkakaan ei niin suuri kuin mitä verenpainelääkkeillä saadaan aikaan.

Mustikoiden syönti tässä tutkimuksessa vähensi myös pulssiaallon etenemisnopeutta olkavarren- ja nilkan valtimoiden välillä. Tämä mittaa valtimojäykkyyttä sekä keskusvaltimossa (aortta) että ääreisvaltimoissa. Koe ei vähentänyt pulssiaallon nopeutta kaula- ja reisivaltimoiden välillä, mikä puolestaan mittaa aortan jäykkyyttä. Tämä tulos niin kuin aiemmatkin ruokavaliointerventiot viittaavat siihen, että ääreisvaltimot ovat herkempiä ruokavalion aiheuttamille muutoksille kuin keskusvaltimo.

Tässä tutkimuksessa havaittu verenpaineen lasku voi selittyä valtimojäykkyyden vähenemisellä. Valtimojäykkyyden väheneminen voi osittain johtua verisuonten laajenemisesta, jota tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan mitattu. Tutkijat eivät osanneet selittää miksi superoksididismutaasi-aktiivisuus nousi molemmissa ryhmissä.   

Johtopäätös:

Päivittäinen mustikoiden syönti voi vähentää verenpainetta ja valtimojäykkyyttä postmenopausaalisilla naisilla, joilla on normaali tai lievästi kohonnut verenpaine. Osittain tulos voi olla seurausta lisääntyneestä typpioksidin muodostumisesta elimistössä ja sen valtimoita laajentavasta vaikutuksesta. Pitkällä aikavälillä säännöllinen mustikoiden syönti mahdollisesti hidastaa verenpaineen kehittymistä ja vähentää sydän- ja verisuonitautiriskiä postmenopausaalisilla naisilla. Tutkimus tehtiin käyttämällä pakkaskuivattua pensasmustikkajauhetta. Tutkijat arvelevat, että tuoreita mustikoita syömällä päästäisiin samoihin tuloksiin, mutta se jää vielä vahvistamatta. Vaihtamalla pensasmustikka metsämustikkaan, terveysvaikutukset todennäköisesti vahvistuisivat tässä tutkimuksessa osoitetuista.                    

Takaisin