Tiedotteet

Vuoden sienen satokausi on lopuillaan

Vuoden sientä, karvarouskua,  löytää vielä luonnosta

Vuoden sieneksi Arktiset Aromit ry on valinnut karvarouskun. Se kasvaa koivun juurisienenä koko maassa. Karvarouskun satokausi, kuten muittenkin rouskulajien, käynnistyi tänä kesänä melko myöhään. Siksi rouskuja on löytynyt vielä runsaasti. Ensi viikolle luvatut yöhallat ja -pakkaset heijastuvat nopeasti sienten kasvuun ja vain suppilovahvero tuottaa satoa myöhäissyksylläkin. Ensi viikonloppu lienee siten viimeisimpiä, jolloin sienestäjät vielä löytävät luonnosta runsaammin kerättävää.

Karvarousku viihtyy koivikoissa ja tuoreissa tai kuivissa kangasmetsissä.  Karvarouskua yritykset ostavat haapa- ja kangasrouskun ohella kotimaan tarpeita varten. Vientiä sienellä ei herkkutatin tapaan ole, koska rouskut ovat muualla Euroopassa usein kelvottomina pidettyjä. Karvarouskua, kuten monia muita polttavan makuisia rouskuja, arvostetaan ruokasienenä ja osataan käyttää lähinnä vain Venäjällä ja Suomessa.

Karvarouskun tunnistaa sen "karvaisesta", punavyöhykkeisestä lakista.  Lakki on 5 - 15 cm leveä, nuorena kupera ja usein keskeltä kuopalla. Nuoren sienen lakin reuna on sisäänkiertynyt ja pitkäkarvainen. Heltat ovat vaaleanpunertavat.  Jalka on 2-8 cm pitkä, tasapaksu, lakkia vaaleampi, vaaleanpunainen ja ontto. Jalka on sileä ja helposti murtuva, maitiaisneste valkoista ja polttavan makuista.

Keruun jälkeen karvarouskuista poistetaan polttava maku keittämällä. Sienet keitetään 10 minuutin ajan, huuhdellaan ja jäähdytyksen jälkeen pakastetaan. Karvarouskut soveltuvat käytettäviäsi muiden rouskujen tapaan liharuokiin, kastikkeisiin, lisäkkeisiin, pitsoihin, muhennoksiin jne.  Kirpeän makuiset rouskut toimivat mausteiden tapaan antamalla lisämakua ruokaan.

Ravintoarvoltaan rouskut sijoittuvat lihan ja kasvisten väliin. Niistä saa monipuolisesti proteiineja, vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita. Energiaa rouskuissa on vain 21 kcal/100 g. Ne keventävät liharuokia ja näin voidaan vähentää punaisen lihan käyttöä. Rouskuista saadaan kohtuullisesti talvella tärkeätä D-vitamiinia sekä B-ryhmän vitamiineista mm. riboflaviinia. Hivenaineista rousku sisältää erityisesti seleeniä. Sen saannista luomuruokaa syövien tulee huolehtia, koska luomuviljelyssä ei voida käyttää seleenilisättyjä lannoitteita.

Lisätietoja: Arktiset Aromit ry,  Simo Moisio, puh.  040-5801186.

Takaisin