Karpalon virtsatietulehdusta ehkäisevät yhdisteet
Karpalon kyky ehkäistä virtsatietulehduksia on tunnettu kauan, ja nykytietämyksen mukaan vaikutus saattaa johtua karpalon proantosyanideista. Ympärivuorokautisen suojan saa, kun 100-prosenttista karpalomehua nautitaan päivittäin 240–300 ml, kahdessa erässä.
Karpalon kyky ehkäistä virtsatietulehduksia on tunnettu kauan. Vaikutuksen on aiemmin arveltu olevan virtsatien bakteerien kasvua ehkäisev ien hedelmähappojen ansiota. Nykytietämyksen mukaan vaikutusmekanismi saattaisi perustua karpalon A-sidoksellisen proantosyanidiryhmän (PAC) läsnäoloon. Näiden fenolisten yhdisteiden on todettu ehkäisevän sekä antibiooteille herkkien että resistanttien Escherichia coli -bakteerien kasvua.
Kliinisten kokeiden mukaan kanadalainen kapalo ( Vaccinium macrocarpon Ait.) suojaa virtsatietulehduksilta pidentämällä tulehduksen uusiutumisaikaa. Ympärivuorokautisen suojan saa, kun 100-prosenttista karpalomehua nautitaan päivittäin 240–300 ml, kahdessa erässä. Tätä pienemmät annokset eivät ole osoittaneet riittävää tehokkuutta. Muiden karpalovalmist eiden ei ole osoitettu vaikuttavan virtsatietulehdusten ehkäisyyn. Lisää kliinisiä tutkimuksia on tehtävä, jotta voidaan selvittää tarkemmin virtsatietulehdusta ehkäisevä annosmäärä, farmakokinetiikka, ja kuinka proantosyanidien erilaiset rakenteet vaikuttavat yhdisteen aktiivisuuteen virtsatietulehdusten ehkäisyssä.
Kanadan karpalo (Vaccinium macrocarpon Ait.) on lähisukulainen Suomessa kasvavalle isokarpalolle (Vaccinium oxycoccos) ja pikkukarpalolle (Vaccinium microcarpum). Suomen luonnonvaraiselle karpalolle ei ole haettu hyväksyntää terveysväittämälle.
Englanninkielinen tutkimus on saatavilla maksutta Wiley Inte rScience –sivustolta, www.mnf-journal.com.
Avainsanat:antimikrobit katsaukset fenoliset yhdisteet tulehdus virtsatietulehdus karpalo infektiot