Ehkäisevätkö marjat syöpää?
Ehkäisevätkö marjat syöpää?
Lääketieteen tohtori Gary Stoner Wisconsinin Lääketieteellisestä korkeakoulusta vieraili Suomessa VTT:n seminaarissa kertomassa marjojen syöpää ennaltaehkäisevistä vaikutuksista. Tutkijat ovat löytäneet marjoista syöpää ehkäiseviä ja sen etenemistä hidastavia ainesosia. Sekä Yhdysvalloissa että Suomessa Helsingin yliopiston tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia.
Stoner kertoi esitelmässään sekä ihmisillä että koe-eläimillä tehdyistä marjatutkimuksista. Stoner kuvasi Kiinassa tehtyä tutkimusta. Siinä oli mukana 75 koehenkilöä, joilla oli todettu ruokatorven syöpä. Näistä toiselle ryhmälle annettiin 30 grammaa ja toiselle 60 grammaa päivässä pakastekuivatuista mansikoista tehtyä mansikkajauhetta veteen liotettuna. Tutkimuksen kesto oli kuusi kuukautta. Ennen hoidon käynnistymistä otettiin koepala kasvuhäiriökohdasta, samoin hoidon päättymisen jälkeen. Tutkimus osoitti, että marjat vähensivät merkittävästi kudosvaurioita ja syövän vaurioittamassa kudoksessa havaittiin lievää palautumista. Syöpäsolujen lisääntyminen väheni vaurioituneissa kudoskohdissa. 60 gramman päiväannos oli riittävä aikaansaamaan muutokset.
Toisena esimerkkinä Stoner kertoi paksusuolisyöpätutkimuksesta. Siinä oli mukana 30 potilasta, jotka nauttivat pakastekuivatusta mustavadelmasta tehtyä seosta 20 grammaa kolmesti päivässä 1 - 9 viikon ajan. Myös tässä tutkimuksessa otettiin ennen ja jälkeen hoidon koepalat terveestä ja syövän vaurioittamasta kudoksesta sekä näytteet verestä ja virtsasta. Tulokset osoittivat, että hoidolla oli paksusuolisyövän aiheuttamien biokemiallisten muutosten osalta edullinen vaikutus syövän biokemiallisiin tunnusmerkkeihin.
Kolmantena esimerkkinä Stoner kertoi kokeesta, jossa oli tutkittu marjojen vaikutusta familiaaliseen adenomatoosiin. Tässä suvuittain esiintyvässä paksusuolen polyyppitaudissa kehittyy paksusuoleen polyyppejä, jotka voivat johtaa paksusuolisyöpään. Syöpää ehkäisevät aineet voivat vähentää polyyppien tartuntapintaa ja tällä tavoin ehkäistä syövän syntyä. Ennen ja jälkeen tutkimusta otettiin koehenkilöitten suolen terveestä ja polyyppien vaurioittamasta kudoksesta koepalat, joista laskettiin polyyppien määrät. Lisäksi otettiin veri- ja virtsanäytteet. Tutkimus kesti 36 viikkoa. Koehenkilöistä seitsemän nautti placebo seosta 60 grammaa päivässä ja käytti mustavadelma -peräpuikkovoidetta 1,4 grammaa päivässä. Toinen seitsemän henkilön koeryhmä söi mustavadelmasta tehtyä jauheseosta 60 grammaa päivässä ja käytti mustavadelma -peräpuikkovoidetta 1,4 grammaa päivässä. Kokeen päättymisen jälkeen laskettiin marjahoidon vaikutus polyyppien määrään ja kokoon FAB potilaitten keskuudessa. Keskimääräinen polyyppien määrän väheneminen oli 26 prosenttia ja keskimääräinen polyyppien koon pieneneminen 20 prosenttia kokeen päätösvaiheessa.
Neljäntenä tutkimuksena Stoner kertoi suun limakalvolla esiintyvästä suusyövästä. Sitä esiintyy USA:ssa yli 48 000 tapausta vuodessa ja syöpään kuolee yli 11 000 henkilöä. Ennuste syövän paranemisen osalta on alle 50 prosenttia. Ensisijaisena hoitona käytetään leikkausta, syövän uusiutuminen on kuitenkin yleistä. Siksi etsitään uudenlaisia hoitomenetelmiä. Marjatutkimuksessa oli mukana 20 koehenkilöä, jotka laittoivat neljä kertaa päivässä kuuden viikon ajan kaksi grammaa mustavadelmasta tehtyä geeliä (10 %) paikallisesti suun kasvainkohtaan. Geelin turvallisuutta oli aiemmin testattu kymmenellä terveellä koehenkilöllä. Tutkimusten tulokset osoittavat, että marjageeli vähensi ihon kudoksen kasvuhäiriöiden kehitysastetta 60 %:lla koemenetelmällä hoidetuissa kohdissa. Lisäksi hoito vähensi tulehdusarvoja ja palautti heterozygoottien määrää kasvaingeeneissä.
Luentonsa yhteenvetona Stoner mainitsi, että marjojen ja marjatuotteiden käyttö syövän ehkäisyssä on turvallista, koska suuriakin marjamääriä siedetään hyvin. Antosyaanien ja ellagihappojen pitoisuus veressä nousee vain alle prosenttiin koehenkilöille annettujen annosten pitoisuuksista. Veressä pitoisuus nousee nopeasti ja on korkeimmillaan 1-2 tunnin kuluttua nauttimisesta, virtsassa pitoisuudet ovat korkeimmillaan 4-6 tunnin kuluttua nauttimisesta. Marjat alentavat hapettumisstressin biokemiallisia tunnusmerkkejä ja tulehdusarvoja, vähentävät paksusuolisyöpäsolujen lisääntymistä, lisäävät verisuonten muodostumista ja lisäävät kasvainsolujen kuolemia. Marjat saattavat myös vähentää ruokatorven polyyppeja familiaalisen adenomatoosin potilaissa. Amerikkalaistutkimuksissa on todettu, että marjoista voi olla hyötyä myös syövän säteilyhoidon kestämisessä. Syöpätutkija Gary Stoner uskoo marjoista olevan hyötyä myös esimerkiksi diabeteksen ja Alzheimerin taudin hoidossa.
Marjoista saadaan mm. kuitua (runsaasti pektiiniä), A, C ja E-vitamiineja, foolihappoa, kalsiumia ja seleeniä sekä ennen kaikkea runsaasti polyfenoleja, kuten flavonoideja (flavonolit ja antosyaanit), fenolihappoja, tanniineja (proantosyanidiinit ja ellagitanniinit), lignaaneja ja stilbeenejä (resveratroli). Marjoja voidaan käyttää sellaisenaan ja eri valmisteina, kuten jauheina, uutteina, hyytelöinä, voiteina, pillereinä jne.
Suomalaiselle elintarvike-, ravintolisä- ja lääketeollisuudelle tutkimusten tulokset antoivat positiivisen viestin. Maassamme, jossa marjoja on runsaasti ja edullisesti saatavilla, on erinomaiset mahdollisuudet kehittää marjatuotteita, joilla on terveyttä edistäviä ja sairauksia ennaltaehkäiseviä tai hoitavia vaikutuksia. Marjat sisältävät syöpää ennaltaehkäiseviä ainesosia, joiden pitoisuutta voidaan tuotteissa rikastaa poistamalla marjoista vettä esimerkiksi kuivattamalla ja jauhamalla.
Terveysvaikutusten aikaansaanti edellyttää marjojen runsasta ja säännöllistä käyttöä läpi elämän. Nykyiset marjojen päivittäiset käyttömäärät eivät Suomessa vielä ole riittäviä, vaan terveyshyötyjen aikaansaamiseksi marjojen käyttöä tulisi väestötasolla selvästi lisätä
Teksti: Simo Moisio, Arktiset Aromit ry, puh. 040-5801186
Julkaisuja:
Chen T. et al., Cancer Prev.Res.5: 41, 2012
Wang LS et al., Clinical Cancer Res. 2011; 17:598
Shumway BS. et al. Clinical Cancer Res.14:2412-30, 2008
Stoner GD. et al, J Clin Pharmacol. 45: 1153, 2005
Stoner G. Cancer Prev. Res. 2:187, 2009
Kresty LA. et al. Nutr Cancer 54(1) 148-156, 2006