Tiedotteet

Miten varautua elintarvikekriiseihin

Miten varautua elintarvikekriiseihin

Mitä tekisit, jos sähköt katkeaisivat viikoksi? Entä jos elintarvikejakelu kauppoihin keskeytyisi tai globaali kriisi lopettaisi elintarvikkeiden tai polttoaineiden tuonnin Suomeen? Pitäisikö kodeissa olla varastoituna riittävästi vettä ja kuivaelintarvikkeita ja pakastimet täynnä nopeasti hyödynnettäviä ruoka-aineita? Löytyisikö kellarista tai kylmiöstä riittävästi mehuja, hilloja, juureksia ja perunoita. Entä olisiko valaistukseen kynttilöitä ja tulitikkuja ja tiedonsaantiin patteriradio. Ja olisiko puu-uuni, jolla valmistaa ruokaa ja pitää koti lämpimänä talvipakkasella?

Lokakuussa järjestetyillä varautumisen opintopäivillä Hämeenlinnassa pohdittiin varautumista elintarvikehuollon häiriöihin. Mikä on ruokaturva tänään ja miten kansainvälistyminen vaikuttaa ruokapöydässä? Olemmeko nyt enemmän turvassa ruokakriiseiltä kuin aiemmin vai olemmeko rakentaneet tietoyhteiskunnan, joka on hyvin haavoittuva myös ruokahuollon kannalta.

Kriisitilanteessa Suomessa pyritään turvaamaan kotimainen alkutuotanto ja jalostus sekä normaali ravinnon saanti. Tätä varten on olemassa leipäviljasta varmuusvarastot, samoin varastot tuotannon kriittisten tuotantopanosten osalta. Myös hallintokoneisto ja elintarvikesektori on pyritty sitouttamaan kriisitilanteen huoltovarmuustoimintaan. Puolustusvoimat ja Elintarviketeollisuuspooli ovat määrittäneet sadan peruselintarviketuotteen listan, joka kattaa keskeiset ravitsemukselliset tarpeet. Yrityksiä on informoitu listan tuotteista, jotta niiden tuotanto pidettäisiin riittävänä.

Mutta olemmeko sittenkään varautuneet riittävän hyvin? Kriisit tulevat ennalta arvaamattomina. Elämme tietoyhteiskunnassa, joka on häiriöherkkä. Riippuvuus tietojärjestelmistä on lisännyt häiriöherkkyyttä sekä ruoan tuotannossa, jalostuksessa, varastoinnissa että jakelussa. Pitäisikö paikallisruoan tuotantoon ja sen jakeluun panostaa myös kansallisen turvallisuutemme kannalta?

Seminaarissa pohdittiin myös ns. Kotivaran merkitystä. Kotivarasta tiedotettiin aktiivisesti vielä 1980-luvulla ydinsaastevaaran vuoksi, mutta sittemmin tiedotus on jäänyt vähemmälle. Yllättävän kriisin sattuessa on tärkeää, että kodeissa on sellaiset juoma- ja ruokavarastot, että hätätilassa niillä pärjää vähintään viikon ajan. Kotitalouksien valmiuksia varautua kriisitilanteisiin tulisi lisätä.

Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli kotitalouksien tiedon lisäämisessä. Huoltovarmuuskeskus on laatinut asiasta myös pelin omille sivuilleen. Siihen voi tutustua: http://huoltovarmuus.fi/kotivarax.

Varautumisen opintopäivien järjestelyistä vastasivat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunta - Kova-toimikunta. Kova-toimikunta toimii kotitalouksien omatoimisen varautumisen asiantuntija- ja kehittämisverkostona. Toimikunnan jäsenet edustavat järjestöjä, joilla on merkitystä elintarvike- ja ruokahuollon huoltovarmuudelle sekä kotien yleiselle omatoimiselle varautumiselle häiriötilanteissa.

Teksti: Simo Moisio, Arktiset Aromit ry

Seminaarin aineisto löytyy SPEKin sivuilta: http://www.spek.fi/Suomeksi/Ajankohtaista/Seminaarit/Varautumisen-opintopaivat

Takaisin