Nyt etsimään herkkutattia myyntiin
Nyt on aika etsiä herkkutatteja
Herkkutatti on maailman arvostetuimpia sieniä. Suomesta sitä viedään Italiaan ja muualle Etelä- ja Keski-Eurooppaan. Viime vuosina sienen käyttö on lisääntynyt myös kotimaassa. Herkkutatti suosii kasvualueenaan tuoreita havu- ja lehtimetsiä, erityisesti kuusikoita. Metsän valoisat reunat ja polkujen varret ovat parhaita kasvupaikkoja. Tummanruskealakkinen männynherkkutatti puolestaan viihtyy mäntykankailla.
Herkkutatin satokausi ajoittuu elokuusta syyskuun lopulle, joskus lokakuulle saakka. Tänä kesänä herkkutatti on kasvanut vain harvakseltaan. Monin paikoin maaperä on ollut liian kuivaa. Paikoitellen Etelä-Karjalassa, Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa sientä on löytynyt kohtuullisesti. Myös pohjoisessa yleisempänä kasvava männynherkkutatti on paikoitellen tuottanut satoa. Pääosin herkkutatit on kerätty kotitalouksien tarpeisiin ja tatin ostajat toivovat sientä tulevan nyt syyskuulla enemmän myyntiin.
Täysikasvuiset herkkutatit ovat kookkaita ja melko painavia sieniä. Siksi sienestä käytetään myös kansankielistä nimeä "kivitatti". Myyntipoimija voi hyvän paikan löytäessään saada sientä päivässä talteen runsaasti ja ansaita hyvät tattirahat. Monet herkkutatin myyntipoimijat varaavatkin kesälomansa parhaaseen satokauteen.
Herkkutatti kannattaa säilöä pakastamalla. Ensin sieni kiehautetaan pannulla pienempään kokoon omassa liemessään. Sienet saadaan pienempään kokoon myös leikkaamalla tuorea sieni puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi ja kuivaamalla viipaleet hyötykasvikuivurilla: Litrasta tuoretta herkkutattia saadaan kuivattuna noin 50 grammaa sientä. Ruoaksi valmistettaessa kuivatut sienet liotetaan ensin ja käytetään sitten ruoanvalmistuksessa tuoreiden sienten tapaan ruuaksi. Kuivattua tattia voidaan käyttää myös jauhettuna ruokien maustamiseen.
Herkkutatti maistuu miedolta, pähkinämäiseltä. Tatti on lämpiminä kesinä usein toukkainen. Siksi herkkutatit kannattaa poimia nuorina. Pohjoisessa tatit ovat myös porojen herkkua, minkä vuoksi poimijat joutuvatkin tattisaaliista kilpailemaan metsäneläinten kanssa.
Herkkutatit ovat kevyttä ravintoa, eikä makua kannata poistaa ruoanvalmistuksessa liian rasvan avulla. Herkkutatin proteiinipitoisuus on samaa luokkaa herneen kanssa. Tatit sisältävät myös B-ryhmän vitamiineja sekä D-vitamiinia, josta suomalaisilla on pula erityisesti talviaikaan.Kivennäis- ja hivenaineista herkkutatissa on merkittäviä määriä kaliumia, sinkkiä ja seleeniä.
Sienten kaupallisen poiminnan ja ostotoiminnan oppaaksi on valmistunut myös ajantasainen kirja: Sienimetsästä markkinoille. Kirjaa voi tilata Arktiset Aromit ry:n välityksellä: www.arktisetaromit.fi
Lisätietoja:
Simo Moisio, Arktiset Aromit ry, Luonnosta lautaselle -hanke. Puh. 040 5801186, simo.moisio@arctic-flavours.fi