Marjoja ostettiin poimijoilta kuluneena kesänä lähes ennätysmäärä
Arktiset Aromit ry
Tiedote
Simo Moisio
MMM. eMBA
Metsämarjoja yritykset ostivat Suomessa viime kesänä yli 14 miljoonaa kiloa. Määrään eivät sisälly torikaupan osuus ja poimijoitten suoramyynnit ammattikeittiöille ja kuluttajille. Ostomäärissä saavutettiin 1970-luvulta alkaneen tilastohistorian toiseksi korkein luku. Vain vuonna 1977 marjoja on saatu talteen tämänvuotista enemmän.
Mustikkaa yritykset ostivat yli 6 miljoonaa kiloa, kun 35-vuoden keskiarvo on 2,2 milj. kiloa. Puolukkaa ostettiin yli 8 milj. kiloa pitkän aikavälin keskiarvon ollessa 4,7 milj. kiloa. Muitten metsämarjojen osuus jäänee noin 0,2 miljoonaan kiloon karpalon ostojen ollessa vielä meneillään. Paras marjasato saatiin tällä kertaa sekä mustikan että puolukan osalta Itä-Suomessa.
Kotimainen elintarviketeollisuus käyttää vuositasolla tuotteissaan metsämarjoja runsaat 4 milj. kiloa. Tästä mustikan osuus on yli 2 milj. kiloa ja puolukan runsaat 1,3 milj. kiloa. Karpalon käyttö, 0,7 milj. kiloa, on selkeästi kolmanneksi suurinta. Lakan ja muiden erikoismarjojen käyttö jää runsaaseen 0,1 miljoonaan kiloaan. Variksenmarjaa elintarviketeollisuus käyttää sen satotasoon nähden hyvin vähän.
Viljeltyjä marjoja teollisuudessa käytetään metsämarjoja enemmän, vuositasolla runsaat 8 miljoonaa kiloa. Määrästä selkeästi suurin osuus on mansikalla, sitten vadelmalla ja mustaherukalla. Teollisuuden käyttämien metsämarjojen kotimaisuusaste on huomattavasti viljeltyjä puutarhamarjoja korkeampi. Metsämarjat ovat Suomessa kansainvälisesti kilpailukykyisempiä.
Elintarvikealan pienyritykset käyttävät tuotteissaan metsämarjoja arviolta miljoona kiloa vuodessa. Metsämarjojen vientitarve on viime vuosina vaihdellut sekä mustikalla että puolukalla 3 - 5 miljoonan kilon välillä ollen korkeimmillaan yli 8 miljoonaa kiloa. Mustikan päävientimaita ovat Kiina, Saksa, Japani ja puolukan Saksa, Itävalta ja muut Euroopan maat. Ruotsiin marjoja viedään, tai sieltä niitä tuodaan, sen mukaan kummassa maassa saadaan parempi metsämarjasato.
Kuluttajien mielenkiinto ostaa marjoja ja marjatuotteita elintarvikekaupoista on Suomessa viime vuosina lisääntynyt. Tämä siitä huolimatta, että kotitalouksien marjastusharrastus on kääntynyt kasvuun. Tiedotus marjojen terveellisyydestä, käytön monipuolisuudesta ja alhaisesta hiilijalanjäljestä on lisännyt väestön kiinnostusta marjoja kohtaan.
Marjatuotevalikoima on suurissa elintarvikekaupoissa suppea, eikä täysin vastaa kuluttajien tai maassamme vierailevien matkailijoiden tarpeita. Erikoismyymälöitä, jotka ovat oivaltaneet Wildfoodin merkityksen Suomelle, sijaitsee liian harvoissa paikoissa. Siksi pääosa pienyritysten erikoistuotteista myydään keskusliikkeiden ulkopuolisten markkinointikanavien kautta erikoismyymälöissä, messuilla ja muissa tapahtumissa, matkailukeskuksissa turisteille, suoraan valmistuspaikoilta kuluttajille, nettikaupan sekä paikallisten lähikauppojen välityksellä.
Lisätietoja:
Arktiset Aromit ry, Simo Moisio,
puh.
040-5801186, Luonnosta Lautaselle -hanke