Mustikat voivat suojata DNA-vauriolta

17.07.2012

Arktiset Aromit ry
Tiedote

Sydän- ja verisuonisairaudet ja metabolinen oireyhtymä ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti. Näiden kehittymisessä ravitsemustottumukset ja elintavat ovat joko suojaavia tai riskiä lisääviä tekijöitä. Runsaasti marjoja, hedelmiä ja kasviksia sisältävä ruokavalio vähentää sairastumisriskiä.

Kiinnostus marjoja, kuten mustikkaa ja variksenmarjaa kohtaan on kasvanut, sillä ne sisältävät suuria määriä flavonoideja ja fenolihappoja. Flavonoidit ja fenolihapot ovat marjojen, kasvisten, hedelmien, teen ja punaviinin sisältämiä antioksidantteja. Ne ovat hapettumista estäviä aineita, joihin liitetään monia terveydelle edullisia vaikutuksia.

Mustikka sisältää antioksidanteista runsaasti erityisesti antosyaaneja. Antosyaaneilla on vaikutusta esimerkiksi tulehdusreaktioihin, rasvojen aineenvaihduntaan, hapettumisreaktioihin ja verisuoniston pintasolukkoon. Kesäkuussa 2012 European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistujen tutkimustulosten mukaan säännöllisesti nautittuna mustikoista tehty mehu voi vähentää DNA:n eli eliön perinnöllistä tietoa sisältävän yhdisteen hapettumisesta aiheutuvia vauriota noin 3 %. Tämä vähentää sydän- ja verisuonitautien ja muiden rappeuttavien sairauksien riskiä.

Milanon yliopiston tekemään tutkimukseen osallistuneilla, vähintään yhden sydän- ja verisuonitautiriskin omaavilla miehillä DNA-vaurio väheni 12,5 prosentista 9,6 prosenttiin, kun he nauttivat kuuden viikon ajan päivittäin antosyaanirikasta mustikkamehua. Tulokset olivat erityisen selviä tupakoijien ja entisten tupakoijien ryhmässä verrattuna tupakoimattomiin. Lisäksi verisolujen altistuessa vetyperoksidille DNA-vaurio pieneni mustikkamehuryhmässä 45,8 prosentista 37,2 prosenttiin.

Kyseisten vaikutusten havaittiin johtuvan mustikkamehun antioksidanteista, jotka estävät elimistön hapettumisreaktioita. Tutkimusryhmä oli nauttinut päivittäin 25 g kuivattua mustikkaa sisältävän juoman, joka vastasi noin kupillista tuoreita marjoja. Tästä annoksesta he saivat 375 mg antosyaaneja. Lumevalmistetta nauttineen ryhmän juoma ei puolestaan sisältänyt antosyaaneja lainkaan, eikä heillä havaittu vastaavia edullisia vaikutuksia.

Vaikka DNA:n hapettuminen väheni, ei muutoksia havaittu muissa tutkituissa tekijöissä, kuten tulehdustekijöissä ja verisuonten pintasolukossa. Tämä osoittaa, että säännöllinen ja kohtuullinen mustikan käyttö voi pienentää solujen hapettumista eli oksidatiivista stressiä verisoluissa, vaikka ääreisverenkierrossa tai muissa muuttuvissa tekijöissä ei merkitseviä muutoksia havaittaisi.

Lähde: Riso P, Klimis-Zacas D, Del Bo' C, Martini D, Campolo J, Vendrame S, Møller P, Loft S, De Maria R, Porrini M. Effect of a wild blueberry (Vaccinium angustifolium) drink intervention on markers of oxidative stress, inflammation and endothelial function in humans with cardiovascular risk factors. Eur J Nutr DOI 10.1007/s00394-012-0402-9

Teksti:
Marika Köngäs ja Simo Moisio, Arktiset Aromit ry,
Luonnosta Lautaselle -hanke.

Kauppakatu 20, 89600 Suomussalmi,
puh. 08-6155 5590, fax 08-6155 5592,
info@arktisetaromit.fi

Takaisin