Herkkutatti säilytti asemansa tärkeimpänä kauppasienenä

27.04.2012

Arktiset Aromit ry
Tiedote

Metsäsienistä herkkutattia poimittiin viime kesänä myyntiin 337 tonnia. Huono laatu esti määrän nousemisen suuremmaksi. Haaparouskusta saatiin hyvä sato ja sitä poimijat myivät yli 204 tonnia, kangasrouskua 80 tonnia. Korvasientä poimijat myyvät paljon suoraan ravintoloille. MARSI -tilastoihin sienten myynnistä kirjautui vajaa 19 tonnia. Sama tilanne on kantarellilla, jota kirjautui tilastoihin runsaat 19 tonnia.

Suppilovahveroa kirjautui tilastoihin runsaat 33 tonnia sekä pienet määrät karvarouskua ja mustatorvisientä. Poimintatuloa metsäsienistä kertyi lähes kaksi miljoonaa euroa, josta valtaosa Itä-Suomeen. Poimintatulo kattoi kahdeksan prosenttia marjojen ja sienten kokonaispoimintatuloista.

Itä-Suomi tärkein myyntipoiminta-alue

Herkkutattia tuli myyntiin runsaasti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Sientä olisi saatu huomattavasti enemmän, mutta herkkutattisadon pilasi lämpimien öiden vuoksi sienen nopea pilaantuminen luonnossa. Jo pienet herkkutatit olivat useimmiten toukkaisia. Siksi yritykset joutuivat lopettamaan tattien oston kesken satokauden.

Myös rouskusato oli runsas erityisesti Itä- ja Lounais-Suomessa. Yritysten ostama määrä olisi noussut suuremmaksi, mutta markkinatukosten vuoksi ostot jouduttiin lopettamaan kesken satokauden. Kotimaan einesteollisuus tuo rouskua osaksi ulkomailta ja tämän vuoksi sienellä ei ole samanlaista kysyntää kuin herkkutatilla. Muista sienistä ostettiin lähinnä suppilovahveroa, kantarellia, korvasientä ja pieniä määriä mustatorvisientä ja lampaankääpää. Ulkomaisten poimijoitten osuus sienten myyntipoiminnasta oli keskimäärin 15 prosenttia

Myös kotitaloudet ovat innostuneet poimimaan metsäsieniä omien kotitalouksiensa tarpeisiin. Tästä viitteitä antoivat uutiset siitä, että suurempien kaupunkien läheisyydessä metsäautoteiden levennyskohdissa oli paikoin autoja runsaasti ja Itä-Suomessa karkea suola loppui osasta kauppoja kesken sienisesongin. Metsäsienet ovat ilmaista ja nollahiilijalanjäljen omaavaa lähiruokaa. Siksi niiden käyttö on viime vuosina ollut kasvussa.


Lähde: MARSI -tutkimus,  Maaseutuvirasto 2011

Teksti: Simo Moisio, Luonnosta Lautaselle -hanke
Arktiset Aromit ry, puh.040-5801186

 

 

Takaisin