Tiedotteet
Metsämarjojen- ja -sienten kotitalouspoiminta kiinnostaa
09.09.2011
Arktiset Aromit ry
Tiedote
Arktiset Aromit ry teki Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kotitalouksiin kesällä tutkimuksen, jossa selvitettiin kotitalouksien metsämarjojen ja sienten poimintaa ja käyttöä sekä kiinnostusta niiden myyntipoimintaan. Postikysely lähetettiin kesälomakauden alkuvaiheessa tuhanteen kotitalouteen ja kyselyn palautti kymmenen prosenttia sen saaneista kotitalouksista.
Vastanneista kotitalouksista omaan käyttöön marjoja poimi 90 prosenttia. Omaan käyttöön marjoja poimittiin keskimäärin 32,8 kg/kotitalous. Marjalajeista puolukkaa oli 14,4 ja mustikkaa 10,8 kiloa. Muita marjoja, kuten vadelmaa, lakkaa, karpaloa, variksenmarjaa ja tyrniä kerättiin lisäksi 7,6 kiloa. Metsämarjoja arvioitiin käytettävän henkeä kohti noin 17 kiloa vuodessa. Luvussa ovat mukana oman kotitalouden käytön lisäksi kaupan tuotteista ja kodin ulkopuolella syödyistä aterioista arvioitu saanti.
Sieniä keräsi noin 60 prosenttia kotitalouksista, runsaat seitsemän kiloa kotitaloutta kohti. Valtaosa sienestäjistä keräsi rouskuja, joita arvioitiin kertyvän reilu 3 kg/talous normaalina satovuonna. Lisäksi poimittiin tatteja, korvasientä, haperoita, suppilovahveroa ja kantarellia. Sieniä kerättiin lähes pelkästään omaa käyttöä varten. Metsäsieniä vastaajat arvioivat käyttävänsä noin 4,8 kiloa henkeä kohti vuodessa. Luvussa ovat mukana oman kotitalouden käytön lisäksi kaupan tuotteiden ja kodin ulkopuolella syödyistä aterioista arvioitu saanti.
Tutkimusotoksen mukaan innokkaimmat marjojen ja sienten poimijat ovat iältään 45-64 vuotta. Yli puolet poimijoista kuului tähän ikäryhmään. Marjojen ja sienten käyttäjäkunta sen sijaan jakautui tasaisemmin eri ikäryhmien kesken. Myös nuoret käyttävät marjoja ja sieniä, vaikka eivät niitä kovin innolla poimi. Päivittäin marjoja oli ruokapöydässä lähes puolella vastaajista sieniä sen sijaan käytettiin huomattavasti marjoja harvemmin, etupäässä sesonkiluonteisesti.
Marjastus- ja sienestysmatkat tehtiin yleensä autolla, mutta lähietäisyydelle. Noin 20 prosenttia mustikan ja puolukan poimintapaikoista oli alle kolmen kilometrin etäisyydellä. Lähimetsiin mentiin marjastamaan myös pyörällä ja jalan. Lakkapaikat sijaitsivat kauimpana ja olivat tavallisesti vähintään viiden kilometrin etäisyydellä. Osa teki lakkaretkiä myös yli 100 kilometrin etäisyydelle, jolloin matkat liittyivät usein kesälomamatkoihin. Rouskut ja herkkutatit kerättiin yleensä kodin läheisyydestä ja sienimatkoja tehtiin harvoin yli 100 kilometrin päähän.
Yli puolet vastaajista arvioi, ettei metsämarjojen ja marjatuotteiden saatavuus ruokakaupoista ole riittävää. Sienten saatavuuteen ruokakaupoista oli tyytyväinen vain viidesosa vastaajista. Vastaajista alle 10 prosenttia piti metsämarjojen ja sienten saatavuutta riittävänä päiväkotien, koulujen ja työpaikkojen ruokailussa. Kun marjojen ja sienten ja niistä valmistettujen tuotteiden käyttöhalukkuus kasvaa, olisikin kaupan ja ammattikeittiöiden syytä jatkossa kiinnittää huomiota näiden ympäristöystävällisten ja terveellisten tuotteiden saatavuuteen.
Kyselyyn vastanneista 10 prosenttia poimi marjoja myös myyntiin. Puolukasta ja mustikasta saatiin tutkimusalueella merkittävimmät myyntipoimintatulot. Tutkimus oli osa Arktiset Aromit ry:n käynnistämää Luonnontuotealan merkitys ja kehittämistarpeet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa -hanketta, jota rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013.
Lisätietoja:
Arktiset Aromit ry,
Simo Moisio, puh.
040-5801186