1/2011 Julkaisija: Arktiset Aromit ry.

Petoseutu- ja Petotietohankkeet

Teksti: Juha Järvenpää

Suomen eteläisimmällä poronhoitoalueella toteutettiin 1.6.2009- 28.2.2011 ylimaakunnallisia Petoseutu- ja Petotietohankkeita.

Hankealueeseen kuuluivat Hyrynsalmen, Puolangan, Suomussalmen, Taivalkosken, Pudasjärven ja Kuusamon kunnat. Hankkeet rahoitti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskuksien kautta.  Yhteistyökumppaneina hankkeissa toimivat hankealueen kuntien ja rahoittajan lisäksi mm. Metsästäjäin Keskusjärjestö, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusjärjestö (MTK), Paliskuntain yhdistys sekä hankealueen paliskunnat.

Petotietohanke—tiedonvälityshanke

Petotietohankkeen tarkoituksena oli kartoittaa petovahinkoja ennaltaehkäiseviä keinoja sekä lieventää petopelkoa ja ennakkoluuloja asiallisen tiedon jakamisen avulla. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää koko maan alueella. Hanke järjesti neljä maasuurpetojen kanta-arviokatselmustilaisuutta. Tilaisuuksissa RKTL:n edustaja kertoi kanta-arviolaskelmien perusteita ja mekanismia. Eri alojen edustajat kertoivat näkemyksiään petotilanteesta. Tilaisuuksien tavoitteena oli tiedon puutteesta aiheutuvien ristiriitojen ehkäisy.

Hanke järjesti erityisesti lammastiloja varten suunnatun Laumanvartijakoirien työkäyttö–infotilaisuuden. Muualla Euroopassa ja eteläisessä Suomessa on monivuotisia, positiivisia kokemuksia laumanvartijakoirien käytöstä lammas- ja nautakarjojen laumanvartioinnissa petovahinkoja ennaltaehkäisevänä keinona. Hankkeen yhtenä tarkoituksena oli levittää kertynyttä tietoa ja kokemuksia myös pohjoiseen Suomeen.

Petotietohanke järjesti Poropantojen kehitystyötä koskevan, pohjoismaisen Poropantojen paikannusteknologia-seminaarin. Tarkoituksena oli vertailla eri maiden kokemuksia poropantojen käytöstä sekä pantojen kehittämistilanteesta ja tarpeista.

Petotietohanke kokosi kaksi opasta: alkutuotantotilallisille suunnatun Petovahinkojen ennaltaehkäisyoppaan sekä luonnon virkistyskäyttäjille suunnatun PetoLuonto-oppaan.

Petovahinkojen ennaltaehkäisyoppaaseen koottiin yksien kansien väliin maailmalla murusina olevaa kokemusperäistä ja tutkimustietoa alkutuotantotiloille soveltuvista petovahinkoja ennaltaehkäisevistä toimista.  PetoLuonto- opas taas pyrki vastaamaan asiallisen tiedonvälityksen keinoin petopelkoihin ja ennakkoluuloihin. PetoLuonto-opas käännettiin myös ruotsin, englannin, venäjän ja thain kielille.

Lisää informaatiota Petotietohankkeen toimista sekä sähköisessä muodossa olevat oppaat löytyvät  osoitteesta www.porokainuu.fi/ajankohtaista.php.


Petoseutuhanke—poroelinkeinojen kehittämishanke

Porotalous on tärkeä osa pohjoissuomalaista elinkeinorakennetta ja kulttuuria. Hyvinvoiva porotalous on myös merkittävä imagotekijä. Eteläisen poronhoitoalueen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi maasuurpetokannan kasvun myötä. Petoseutuhanke pyrki osaltaan etsimään ennaltaehkäiseviä keinoja tilanteen hallintaan. Hanke saattoi yhteen eri tahojen osaamisen ja intressit sekä loi uusia toimintamalleja petotilanteen hallintaan. Tarkoituksena oli kehittää ja luoda alueelle uudenlaista osaamista. Saadut tulokset palvelevat koko poronhoitoaluetta.

Porotalouden harjoittaja saa maasuurpedon tappamasta porosta korvauksen ainoastaan siinä tapauksessa, että kuollut poro löytyy. Hankkeen yhtenä tarkoituksena oli kehittää petovahinkojen etsintätyötä tehokkaammaksi. Lisäksi tavoitteena oli kehittää yhteistyötä porotalouden ja tutkimuksen välille siirtämällä löydetyt vahingot ja tehdyt havainnot RKTL:n petovahinkojärjestelmään.

Petoseutuhankkeessa tehtiin uraa uurtava, petovahinkotietojen analysointi. Hankealueen kuuden kunnan ja 15 paliskunnan alueille paikannettiin yhteensä lähes 6000 petovahinkoa vuodelta 2002 sekä vuosilta 2005-2009. Kaikki paikannukset sijoiteltiin karttapohjille. Analyysin tavoitteena oli auttaa kartalle visualisoitujen vahinkotietojen avulla raatojen etsintätyön kohdentamista, auttaa hahmottamaan ja paikallistamaan ongelma-alueet ja luomaan pohjaa tilanteen seurannalle ja auttaa luomaan kokonaiskuvan petovahinkotilanteesta.

Petoseutuhanke teki poropantojen markkinaselvityksen, jossa tavoitteena oli jakaa poronomistajille tietoa porojen pantaseurannasta saatavasta hyödystä. Toisaalta haluttiin tukea poropantojen kehitystyötä ja osoittaa poropantojen valmistajille että toimiville, kohtuuhintaisille pannoille on olemassa kiinnostusta ja markkinoita.

Myös Petoseutuhankkeen toimista löytyy yhteenvedot osoitteesta http://www.porokainuu.fi/ajankohtaista.php


Projektipäällikkö Juha Järvenpää juha.jarvenpaa@suomussalmi.fi
040 587 5429

 

Takaisin