Onko syöminen henkilökohtainen asia?

Mitä tänään söit aamuaterialla? Sisälsikö aamuateriasi maissimuroja, hedelmiä, hedelmämehua ja kahvia tai teetä vai sisälsikö se puuroa, marjoja, ruisleipää, tomaattia ja kahvia tai teetä. Aterian sisältö kuvastaa niitä ruokavalintoja, joita teet arvojesi ja asenteidesi pohjalta.

Moni uskoo, että aterian koostumus on täysin yksilöllinen asia. Kuitenkin jo lasta odottavia vanhempia ohjataan neuvolassa syöttämään lasta oikein, kouluissa tarjottavaa ruokaa ohjaavat kouluruokailusuositukset, työpaikoilla työpaikkaruokailusuositukset ja koko väestöä väestön ravitsemussuositukset. Ravitsemusohjauksen ja ruoan monipuolistumisen myötä kasvamme nopeammin, saavutamme sukukypsyyden aiemmin ja elämme pitempään kuin esivanhempamme.

Suositukset eivät kuitenkaan ole ainoita kuluttajan käyttäytymistä ohjaavia tekijöitä. Ruoan tuottajat viestivät kukin oman raaka-aineensa puolesta, teollisuus markkinoi omia tuotteitaan ja kauppa asettaa tuotevalinnoissaan ja markkinoinnissaan etusijalle parhaiten kiertävät ja eniten tulosta tuottavat tuotteet.  Ruokaviestintä on niin tehokasta, että suosituksista huolimatta suomalainen lihoo ja kärsii ruoan aiheuttamista elintapasairauksista. Onko siis ruoan valinta henkilökohtainen asia?

Viranomaisten ja ruokaketjun osapuolten viestinnän ja markkinoinnin lisäksi kuluttajan käyttäytymistä ohjaavat muut kuluttajat. Koulussa mielipidevaikuttajat muokkaavat joistakin ruokalajeista suosittuja ja toisista epäsuosittuja. Kodeissa vanhemmat tekevät usein ruokaa joko oman lapsuutensa mieltymysten tai lasten mieltymyksen mukaan. Ravintoloissa ruoan valintaan vaikuttaa usein ruokaseura syrjäyttäen terveellisyys- tai ympäristönäkökohdat valintaperusteena.

Tänä päivänä monipuolistuneen median merkitys ruokatottumuksia ohjaavana tekijänä on korostunut. Tehokas viestintä ja ruoan linkittyminen entistä useampiin tekijöihin on muuttanut ruokakulttuuria ja synnyttänyt uusia tottumuksiltaan erilaistuneita kuluttajaryhmiä. Uudet viestintävälineet ovat lisänneet kuluttajien kiinnostusta ruokaan ja synnyttäneet paljon uusia ryhmiä, joiden arvot ja asenteet poikkeavat aikaisemmista. Kuluttajaryhmät suosivat valinnoissaan mm. lähi-, super-, terveys- ja luomuruokaa sekä eettisesti tuotettua ja ilmasto- ja ympäristöystävällistä ruokaa. Myös kasvisruoat, etniset ruoat ja erityisruokavaliot lisäävät pirstoutumista.

Tämän päivän yleistrendinä on ympäristövastuullisuuden nousu kuluttajia ohjaavaksi tekijäksi. Lähellä tuotettu ruoka, terveellisyys ja ympäristöystävällisyys kuvastavat tämän kuluttajaryhmän valintakriteereitä. Hiilijalanjälkimerkintä tulee jatkossa pakkausmerkintöihin. Tämä edistää uuden ympäristö- ja terveystietoisen kuluttajaryhmän kasvua. Kuluttajien on merkintöjen avulla helpompi valita tuotteita, jotka ehkäisevät parhaiten ilmaston muutosta. Toivottavasti myös kotiruoka, ruoan aidot maut ja ruoan valmistus kotona nousevat jatkossa arvoonsa.

Suomalaisten kesämökkeily ja matkailu kotimaassa lisääntyy ympäristötietoisuuden kasvun myötä. Tämä nostaa luonnossa ilmaiseksi kasvavien marjojen, sienten, järvikalan ja riistan arvostusta. Ympäristö- ja terveystietoisuuden lisääntyminen lisää myös nuorten kiinnostusta terveellisiin ja alhaisen hiilijalanjäljen tuotteisiin.  Puhtaiden metsien, soitten ja järvien maassa onkin aika palata omille juurille ja arvostaa ympäristöystävällistä lähiruokaa. Kesäloma ja -mökkeily mahdollistavat Suomessa ekologisemman elintavan opettelun. Menkää kalaan, marjaan, sieneen ja pitäkää omaa kasvi- tai siirtolapuutarhapalstaa. Nauttikaa luonnossa liikkumisesta kävellen, pyöräillen tai soutaen. Luonnon kestokyky ei ole vain yksilön asia.

Simo Moisio
toiminnanjohtaja
Arktiset Aromit ry.