Luonnosta Sinulle -NETTILEHTI 1/2010
on ilmestynyt!
 
Extranet
Untitled Document
TIEDOTTEET
2.2.2010
LUONNOSTA IDEA –kilpailu käynnissä
1.2.2010-30.4.2010


16.12.2009
Täysmehut ja laimennettaviin mehuihin lisättävä vesi vapautettava virvoitusjuomaverosta


11.12.2009
Marinoimaton siipikarjanliha oli kaupoista vaikeimmin saatavissa


KUVAPANKKI
TUTKIMUSTIIVISTELMIÄ SUOMEKSI
LUONNONTUOTEALAN ASIANTUNTIJAVERKOSTO
LUONNONTUOTEALAN YRITYKSET
ALALLA TAPAHTUU

Action komponentti
  LUONNONSIENET | RAVINTOSISÄLTÖ | POIMINTAOHJEET | SÄILÖNTÄ | LAATULUOKITUS | KAUPPAANTULO | JOKAMIEHENOIKEUDET | LAINSÄÄDÄNTÖ | NIMIÄ ERI KIELILLÄ
Tuoksuvalmuska | Herkkutatti | Voitatti | Kangastatti | Punikkitatti | Haaparousku | Leppärousku | Kehnäsieni | Suppilovahvero | Keltavahvero | Lampaankääpä | Vaaleaorakas | Kangasrousku | Karvarousku | Isohapero | Kangashapero | Keltahapero | Viinihapero | Mustavahakas | Mesisienet | Mustatorvisieni | Korvasieni | Huhtasieni


 
  TUOKSUVALMUSKA  
 

(Tricholoma matsutake)

Kuvien kopiointi tekijänoikeuslain nojalla ehdottomasti kielletty.

Tuoksuvalmuska eli matsutake on kookas, voimakkaan tuoksuinen sieni, jota esiintyy männyn seuralaisena koko Suomessa. Lakin väri on tummanruskeasta vaaleanruskeaan tai tervanruskea, ilman punaruskeita sävyjä. Lakin leveys on 6–20 senttiä. Lakin pinnalla on suuria tummanruskeita ja silkkisäikeisiä suomuja lakin pinnan myötäisesti. Jalan pituus on 5–20 senttiä ja paksuus 1,5–2,5 senttiä. Jalka on tasapaksu tai alhaalta hieman leveämpi kuin ylhäältä. Jalka on usein myös taipunut, ulottuu syvälle maahan ja on tiukasti maahan kiinnittynyt. Heltat ovat valkoiset ja kolotyviset. Nuorella sienellä helttoja peittää suojuskalvo, joka myöhemmin jättää jalan yläosaan hahtuvaisen renkaan. Renkaan yläpuolelta jalka on valkoinen, alapuolella on ruskeata kuviointia. Malto on kiinteää ja valkoista, hyvin säilyvää.

Todennäköisesti lajia esiintyy yleisimmin Pohjois-Suomessa. Parhaat kasvupaikat ovat hiekkapohjaisia männiköitä, joissa on vanha ja harva puusto, ohut humuskerros ja usein myös jäkäläesiintymiä. Satokausi alkaa heinäkuun lopulla ja jatkuu lokakuun alkuun saakka. Lajia kutsutaan myös männyntuoksuvalmuskaksi.

Tunnistamisen kannalta olennaista on tuoksuvalmuskan erityisen voimakas, mausteisen makea tuoksu. Näköislajin kaulusvalmuskan (Tricholoma focale) tuoksu on mieto ja jauhomainen. Kaulusvalmuskan jalka on alaspäin kapeneva ja heikosti maahan kiinnittynyt, toisin kuin tuoksuvalmuskalla. Kaulusvalmuska on väriltään ketunpunaisesta tummaan punaisenruskeaan. Kaulusvalmuska on myös kooltaan pienempi kuin tuoksuvalmuska. Kaulusvalmuska ei sovellu ruokasieneksi.

Tuoksuvalmuskaa ei tarvitse ryöpätä ennen ruoaksi valmistamista. Se sopii hyvin pannulla haudutettavaksi, muhennokseksi, grillattavaksi, kastikkeisiin ja keittoihin. Erityisesti japanilaiset arvostavat tuoksuvalmuskaa suuresti. Japanilaiset ovat kiinnostuneita nuorista tuoksuvalmuskoista, joiden lakki ei ole vielä auennut.

Arktiset Aromit ry. on julkaissut tuoksuvalmuskan tunnettuuden lisäämiseksi esitteen ”Jumalten sienestä kansan herkuksi – tuoksuvalmuska Tricholoma matsutake" (PDF)






         ^

Untitled Document
ALKUUN
Syö 2dl marjoja päivässä
HYGIENIAVISA
SIENIVISA
YRTTIVISA
NIILO NUPIKAN SIENISEIKKAILU
MARJAMATKA
MUISTIPELI
KUUKAUDEN KYSYMYS